Viikinkiaika

RUOKA

RUOKATAVAT

Viikingit söivät yleensä 2 ateriaa päivässä: aamulla ja illalla.
Ruokapöytä vei paljon tilaa ja vieraat istuivat siinä arvojärjestyksessä. He käyttivät pöytäliinaa ja pesivät kätensä ennen ruokailua. Viikingit peseytyivätkin muiden kansojen mielestä jopa omituisen paljon. Ruoka syötiin veitsellä ja lusikalla. Haarukoita ei ollut, sillä se keksittiin vasta myöhemmin. Juoma tarjoiltiin puisista kupeista. Rikkaat joivat hopeisista juomakupeista tai jopa juomalaseista. Ruokaa tarjoiltiin suurissa vadeissa. Juomasarvia käytettiin lähinnä juhlatilaisuuksissa. Niissä ei ollut jalkoja, joten juoma niistä täytyi juoda kerralla.
Ruoka:
Viikinkien ruokavalio on ollut perustana monille nykyajan pohjoismaisille ruuille (esim. keitot ja joulukinkku). Viikingit söivät paljon erilaista lihaa. Se säilöttiin kuivaamalla, hapattamalla, suolaamalla tai palvaamalla. Juustot olivat viikinkien ylellisyysruokaa. Talo oli sitä rikkaampi ja vieraanvaraisempi mitä enemmän ja mitä erilaisempia juustoja vieraille tarjottiin. Viikingit söivät myös paljon kalaa. Erityisesti graavattuna, joka oli melkeinpä ainut keino saada se säilymään. Tuore kala paistettiin, savustettiin tai keitettiin. Kasviksia viikingit eivät syöneet paljoakaan, lähinnä herneitä, papuja ja sipulia. Leipiä ja puuroa tehtiin ohrasta, kaurasta ja rukiista. Vehnäleipä oli rikkaiden herkku sen korkean hinnan vuoksi. Makeannälkänsä viikingit tyydyttivät hunajalla ja pähkinällä sekä manteleilla, viikunoilla, omenoilla ja taateleilla, joita tuotiin ulkomailta. Myös marjoja syötiin.
Viikingit söivät mieluusti makkaraa, erityisesti verimakkaraa, joka maustettiin timjamilla. Makkara tehtiin myös teuraseläinten sisälmyksistä. Perunoita he eivät syöneet. Ne korvattiin nauriilla.
Riistaeläimet (esim. karhu, hirvi ja peurat) toivat vaihtelua ruokapöytään.
Siipikarjaa (kana ja hanhi) syötiin vain paistettuna ja niiden munista tehtiin munakkaita ja munakokkelia. Munia käytettiin myös leivonnassa ja juuston valmistuksessa. He valmistivat itse voin lehmänmaidosta.
Juomat:
Viikinkiaikana olut pantiin itse. Oluen suosioon oli monia syitä. Sitä oli helppo tehdä ja varastoida pitkäksikin aikaa. Huonolaatuinen vesi voitiin käyttää oluen raaka-aineena jolloin saatiin paremman makuista juotavaa. Olut maustettiin kukilla, lehdillä, marjoilla ja muilla aineilla joita käytettiin oluen katkerointiin. Jouluna olut maustettiin humalalla, suoyrtillä ja katajanmarjoilla. Viikingeillä oli lehmiä joista he saivat maitoa. Simaa juotiin vain juhlapäivinä, sillä se oli kallista sen sisältämän hunajan vuoksi. Viikinkiajan simalla ei ole tekemistä nykyajan vappusiman kanssa. Viiniä ei tehty itse. Se tuotiin etelän maista ja oli kallista, kuten kaikki maahantuotu tavara.